Sipoon kokoomuksen valtuustoryhmän tilinpäätöspuhe 2010
Sipoon tilinpäätös 2010 / Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro – Juhani Rantala
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki ja muut läsnäolijat.
Sipoon vuoden tilinpäätös noudatti jo lähes perinteiseen tapaan samaa kaavaa kuin aikaisemmin. Tilikauden 2010 tulos oli positiivinen, 4,2 meur. Se oli taas ennakoitua suurempi, mikä johtui toteutuneiden verotulojen arvioitua suuremmasta kertymästä. Tuloslaskelman vuosikate oli ylijäämäinen 11 meur ja tilikauden ylijäämä oli kaikkiaan 1,8 meur. Sipoon investoinnit noudattelivat myös viime vuosien totuttua linjaa ollen 15,3 meur. Tässä ei ole mitään uutta ja järisyttävää.
Mutta tilinpäätös sisältää yhden ison aikapommin, runsaasti kasvaneet ja edelleen kasvavat toimintakulut. Viime vuonna toimintakulut olivat 117,6 meur. Kasvua edelliseen vuoteen lähes 10 meur eli 9 prosenttia. Kasvoivatko palkat näin paljon, en usko. Oliko inflaatio ja tuotteiden hintojen nousu näin suuri, ei ollut. Vastaavasti verotulot kasvoivat vain 0,2%. Jotakin on tehtävä ja pian tai olemme pahemmassa kuin pulassa. Ensiksi on paikallistettava, mistä tämä huomattava kasvu johtuu ja sen jälkeen päätettävä, millä tavalla se hoidetaan kuntoon. Tiedetään, että kunnan taloushallinnossa on merkittävästi kehitettävää. Tämä on sen perusaluetta. Me luottamusmiehet olemme saaneet tästä toimintakulujen kasvusta jo aikaisemmin vinkkejä, mutta vasta nyt paljastuu sen kokonaismäärä. Se on valtava. Onneksi saamme nyt uuden talous- ja hallintojohtajan. Hänellä työsarkaa kyllä riittää. Toimintakulujen hallitsematon kasvu yhdistettynä hitaaseen väestönkasvuun, vain 215 ihmistä, ei ole terve yhdistelmä. Sille on heti tehtävä jotain ja missä on budjettikuri!
Ei voinut myöskään olla huomaamatta tarkastuslautakunnan kertomusta vuodelta 2010. Tai oikeammin se koski montaa muutakin vuotta. On hälyttävää havaita vuosi vuoden jälkeen, että suuri määrä niin edellisen kuin aikaisempienkin vuosien tavoitteista on edelleen toteuttamatta. Merkittäviä toteutumistaan edelleen odottavia asioita ovat: 1) keskitetty sopimushallinta, laajat taloudelliset vaikutukset epäonnistuessaan 2) kunnan palvelustrategia, vastaa pitkälle siitä, miksi kunta on olemassa 3) riskienhallintasuunnitelma, jo korkoriskien hallinnan suunnitelman puute on jo aiheuttanut turhia lisämenoja kohonneiden korkojen seurauksena ja jatkossa tilanne vielä pahenee (3kk euribor on nyt melkein samalla tasolla kuin 5v korko viime syksynä) 4) hankintaohje, sen puute aiheuttaa turhia kuluja ja haaskaa aikaa. Surullista on ollut seurata, miten esim. päivähoitotoimi on ns. viime vuosina kilpailuttanut ostotoimintapäiväkoteja. Vähemmälläkin kunta pääsee oikeuteen vastaamaan teoistaan.
Sipoon kunnalla on erittäin kunnianhimoinen kasvustrategia. Sen mukaan meidän tulisi kasvaa jo nyt aivan eri vauhdilla kuin mitä teemme. Viime vuoden tilinpäätöksessäkään ei ollut kovin paljon luettavissa niistä toimenpiteistä ja asioista, mitkä tukevat tätä kasvustrategiaamme. Niitä on kuitenkin muutamia. Ensinnäkin rakennustoiminta elpyi edellisiin vuosiin verrattuna. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi noin 138% eli 359 kpl ja rakennuslupien pidennysten määrä 152% edellisestä vuodesta eli 254 kpl. Tuo jälkimmäinen toiminta kaiketi kertoo lähinnä sen, että rakentajat eivät heitä pyyhettä kehään vaan rakentamisen ajoitusta vain siirretään eri syistä johtuen. Mikä on positiivista. Lupien määrä on kuitenkin suhteellisen vaatimatonta vielä kasvutavoitteitamme silmällä pitäen. Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaikakin lyheni 2,6 kuukauteen.
Investoinnit olivat toinen positiivinen kasvustrategiaa tukeva alue. Kunta osti viime vuonna yhteensä 43 ha maata noin 3,7 meurilla. Näiden varsinaisten maaostojen lisäksi kunta sai Helsingin kaupungilta maanvaihdossa noin 24 ha:n suuruiset alueet kohtuullisen järkeviltä paikoilta. Eli yhteensä noin 67 ha. Tontteja päästiin myymään ensimmäistä kertaa pitkään aikaa yhteensä 0.8 meurin arvosta, eli 33 kpl. Mutta jostain on aloitettava. Tänä vuonna toivottavasti määrä on jo selvästi suurempi. Maanmyyntituloillahan kunta viime kädessä rahoittaa kasvunsa joten tontteja on päästävä myymään jatkossa paljon. Uusinvestointien investointiryhmän painopiste on ollut liikenneväylissä ja vesihuoltohankkeissa. Näin tulee olemaan vielä pitkään. Tarpeet tällä puolella ovat mittavat. Ei tarvitse katsoa muuta kuin kaavoitusohjelmaa, niin saa jonkinlaisen käsityksen tästä.
Kulissit näyttävät olevan kunnossa, mutta talossa eli kunnan taloudessa on paljon kehittämisen ja korjaamisen varaa. On myös aika virittää kunnan organisaatio viimein vastaamaan tämän hetken ja varsinkin tulevaisuuden vaatimuksia.
Sipoon kunnan palveluksesta jää eläkkeelle 20-35 työntekijää vuosittain. Koska kunnan palvelutoiminnan tarpeet muuttuvat koko ajan, on syytä harkita kulloisenkin vapautuvan viran täyttämistä sellaisenaan. Usein on järkevämpää allokoida uusi virka sinne, missä sitä eniten tarvitaan ja hankkia siihen ammattitaitoinen osaaja. Haasteena on ollut henkilöstön saatavuus pääkaupunkiseudun kasvavan kysynnän vuoksi. Tämä koskee useimpia ammattiryhmiä.
Henkilökunnalle kuuluu kiitos jaksamisesta tässä viimeaikaisessa parempien aikojen odottamisessa.
Kiitos!